Books like Paperilla toinen
Paperilla toinen
2020, Emmi-Liia Sjöholm
2.9/5
Eilen kirjakaupassa teki mieli varoittaa tätä teosta käsissään pitelevää henkilöä ja sanoa, että älä osta.Paperilla toinen oli raivostuttavin lukukokemus vähään aikaan. Virkkeet ovat lyhyitä ja paikoin hakkaavia ja teos kokonaisuudessaan nopea- ja helppokukuinen, mikä kaikki on mielestäni vielä melko neutraalia. Kirjoittaa voi monella tavalla.Mutta minäkertoja on vastenmielisin hetkeen kirjallisuudessa kohtaamani hahmo. Kyseessä on itsekeskeinen ja hemmoteltu varakkaan perheen tyttö, helsinkiläishipsteri, jolla ei ole pulaa rahasta, miehistä tai lomamatkoista ja jonka isäpuolen isännöimillä illallisilla on aina hienoimpia viinejä tarjolla. Helsinkiläishipsteri saa munaa – ja paljon saakin. Ja aviomiehen. AVIOmiehen, kuulitteko? Aviomies-sanaa toistetaan niin monta kertaa, että tekee mieli kysyä, onko husbandon nappaaminen kenties ollut elämän tärkein tavoite.Minäkertoja alistuu ja antaa miesten kohdella itseään huonosti, mutta lopulta hän saa kaiken: aviomiehen, lapsen, seksitaudin, lisää seksiä ja ulkomaanmatkoja. Kaikki hyvä ja paha tai oikeastaan kaikki päähenkilölle tapahtuva on kytköksissä miehiin.En voi mitään sille, että mieleeni piirtyy naispuolisen, omasta viehätysvoimastaan pökertyvän kiusaajan arkkityyppi. Vaikka toki protagonisti on myös eksyksissä ja epävarma, eikä hänellä tunnu olevan minkäänlaista itsekunnioitusta, ja sehän minua feministinä vasta korpeaakin.Antisankarit ja epätäydelliset hahmot ovat usein niitä parhaita ja samaistuttavimpia, mutta oma elämäni on niin erilaista, että tunnen olevani valovuosien päässä siitä joukosta, joka on kehunut Sjöholmin teosta samaistuttavaksi. En ole itse elänyt suositun tytön kännäys- ja seksisekoilunuoruutta, joten paljon on varmaan juuri siitä kiinni. Ja nyt kuulostan moralisoivalta slutsheimaajalta. Jokainen taaplatkoon tavallaan, mutta ihan kaikesta taaplailusta ei ehkä kirjoiteta sydämet sulattavaa menestysteosta.Pystyn selittämään tämän teoksen somenäkyvyyden ja -hehkutuksen vain sillä, että samaan Helsingin hipsterieliittiin kuuluvat jeesaavat kaveria mäessä.Yhden sijaan kaksi tähteä siitä, että teos sai kunnolla raivostumaan eikä jättänyt kylmäksi. Tämä arvostelukin on epäkoherentti yökkäys ja epätoivoinen kutsu muiden teoksen lukeneiden tavoittamiseksi. Selittäkää ja todistakaa tulkintani vääriksi!